Tulevaisuuden teollisuuden ytimessä uuden sukupolven kumppanuus ja ketterät ratkaisut

09.02.2017

FTRForum 2017 uuden sukupolven kumppanuus

”Tulevaisuuden trendien arviointi on olennainen osa yritystoimintaa. Se suuntaa muun muassa yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa”, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Timo Kärri.

Suomalaista teollisuutta ovat viimeisen vuosikymmenen aikana leimanneet rajut vaihtelut. On nähty rahoitus- ja kannattavuuskriisejä. Paljon uutta teknologiaa on tuotu käyttöön.

”Kehitys tulee olemaan poukkoilevaa jatkossakin, mutta esimerkiksi IoT ja big data auttavat sen arvioimisessa merkittävästi”, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Timo Kärri. Hän on yksi bisnestapahtuma FutureForumin puhujista. 16.–17.5. pidettävä tapahtuma pureutuu teollisuuden ja teknologian tulevaisuuteen suomalaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden ja päättäjien voimin.

Teollisen internetin teknologia on muutoksen aiheuttaja ja ratkaisu. Se on nyt tasolla, jolla tieto sensoreiden ja pilvipalveluiden välillä liikkuu sujuvasti. IoT mahdollistaa tiedon automaattisen hyödyntämisen päätöksenteossa ja johtamisessa. Robotiikka ja tuotantoautomaatio kehittyvät nopeasti. Miehittämättömät tehtaat ovat totta tulevaisuudessa.

”Suuri kysymys kuuluu: kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään tulevaisuudessa parhaimmalla tavalla. Teknologian kehityksen tuoma muutos tulee koskemaan koko toimintaa, aina johtamisesta käytännön työhön. Se vaikuttaa organisointiin, osaamistarpeisiin, verkostoihin ja liiketoimintaan, muutamia mainitakseni. Muutos on tekoja, odottelemalla pudotaan kelkasta”, Kärri sanoo.

Metsäteollisuus kasvaa kehittämällä

Jyrki Ovaska FTRForumissa 2017Metsäteollisuus kohtasi teollisuuden murroksen voimakkaana ja ensimmäisten joukossa. Koko alan mullistava muutos on parhaillaan käynnissä. UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaskan mukaan taustalla on perinteisen paperitoimialan disruption lisäksi uusia biopohjaisia innovaatioita, toimintaprosessien kehittämistä ja digitalisaation hyödyntämistä koko arvoketjussa metsästä asiakaspintaan asti. Osa perinteisestä toiminnasta on ajettu alas, toimintoja on tehostettu.

”Jokin aika sitten metsäteollisuuteen liitettiin vielä auringonlaskun alan leima. Nyt kuljetaan vahvasti kohti uutta kirkasta aamua. Yritysten tuloskunto on parantunut ja taseet vahvistuneet. UPM:ssä näemme tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia”, Ovaska sanoo.

Tutkimus ja kehittäminen ovat tiivis osa metsäteollisuuden arkea nyt ja tulevaisuudessa. UPM luo uutta aktiivisesti yhteistyössä tutkimuslaitosten ja kumppaniyritysten kanssa. Se on löytänyt ketteriä ja innovatiivisia yhteistyön muotoja muun muassa startup-maailmasta.

”Muutos on jatkuvaa. Tutkimme paraikaa esimerkiksi biokemikaaleja ja biokomposiitteja tulevaa ajatellen. UPM:n kuudesta liiketoiminta-alueesta Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiala on ainoa laskeva. Kannattavuuden säilyminen on välttämätöntä. Muutoksen näkökulmasta firman kassavirran säilyminen hyvänä on erinomaisen tärkeää”, Ovaska toteaa.

Suomen teknologisen kehittämisen mahdollisuudet saa kiitosta Ovaskalta, joskin hän toivoo niin yritysten kuin päättäjien tekevän sen suhteen viisaita päätöksiä tulevaa ajatellen.

”Aktiiviset korkean osaamisen startupit ja tutkimustahot muodostavat poikkeuksellisen ekosysteemin. Täällä on hyvä vahvuus kehittää millaista tahansa uutta teollista nousua”, Ovaska toteaa.

Kevyempiä, räätälöidympiä ja ketterämpiä ratkaisuja

Perinteiset transaktionaaliset järjestelmät ovat jäykkiä ja kalliita. Yhä useammin uutta luodaan verkostoissa, yhteistyössä useiden tahojen kanssa hakien keveämpiä ja räätälöityjä täsmäsovellutuksia.. Datan monipuolinen yhdisteleminen ja optimointi edistävät tehokkuutta, laatua, toimien osumatarkkuutta ja ennustettavuutta. Digitaalisuus mahdollistaa aiempaa nopeammat muutokset isossakin organisaatiossa. Asiakkaiden tarpeisiin on mahdollista vastata ketterästi.

”Pyrimme esimerkiksi kehittämään tiettyyn tarkoitukseen räätälöityjä kevyempiä it-avusteisia ratkaisuja. Ne ovat kustannuksiltaan edullisempia ja toteutukseltaan nopeampia kuin edellisen sukupolven ratkaisut. Viime vuosina UPM:n kumppaniverkostoon on tullut monia kasvufirmoja, joiden kanssa emme ole aiemmin toimineet”, Ovaska kertoo.

Hän puhuu toukokuussa FutureForumissa digitalisaatiosta metsäteollisuudessa, muun muassa UPM:n viimeaikaisista ketteristä kokeiluista metsäkaupan, kunnossapidon ja tuotannon alueilla.

Todelliset win-win-kumppanuudet ovat vielä harvassa

Timo Kärri näkee useiden eri toimijoiden osaamista ja resursseja hyödyntävän verkostoyhteistyön tulevaisuuden teollisuuden tärkeänä kasvutekijänä. Se on uuden sukupolven kumppanuutta, jossa tavoitteena on eri osapuolten yhdessä aikaansaama hyöty ja joka käyttää parasta saatavissa olevaa tietoa.

Esimerkkinä huhtikuussa voimaan tuleva Wärtsilän ja Carnivalin 12-vuotinen strateginen kumppanuussopimus jatkuvasta moottoreiden seuranta- ja ylläpitotyöstä, joka suunnitellaan yhteistyössä ja toteutetaan reaaliaikaiseen valvontaan ja digitaaliseen tietovirtaan perustuen. 

”Uudenlainen verkostoituminen korostaa yhteisen hyödyn laajan skaalan mittaamista ja jakamista sen sijaan, että jokainen toimija pyrkisi maksimoimaan oman etunsa. Tulevaisuudessa voittoja tehdään aidoilla win-win -sopimuksilla. Verkostoitumisen uudesta ajasta on jo merkkejä, mutta niitä on nähty käytännössä vain vähän. Suomessa suuryritykset näyttävät tässä kehityksessä mallia”, Kärri sanoo.

Uuden sukupolven kumppanuuden kehittyminen edellyttää muutosta organisaatioissa, niiden toimintatavoissa ja kulttuureissa. Sen hyödyntämiseksi tarvitaan menetelmiä ja malleja, jotka tekevät saavutettavan arvon näkyväksi kaikille osapuolille.

”Olennaista ovat myös kieli ja käsitteistö. On voitava puhua yhteisillä käsitteillä ja ymmärryksellä, jotta arvonluontia voidaan johtaa yhteisvoimin haluttuun suuntaan”, Kärri sanoo.

Luottamus on verkostoitumisen edellytys. Sen taustalla on aina pelisäännöt, jotka kaikki osapuolet allekirjoittavat ja toteuttavat. Paikoin muutosta tarvitaan aina lainsäädännöstä, sopimusrakenteista ja tietoturvan varmistamisesta lähtien. Silti tulevaisuuden menestyksen tekemisessä palataan perusasioiden äärelle.

”Ihmiset luovat luottamuksen, yhteistyön ja innovaatiot. Jos luottamusta ei ole ihmisten välillä, sitä ei ole myöskään organisaatioiden välillä”, Timo Kärri toteaa.

Lue myös "FutureForumista näkemyksiä ja tietoa tulevaisuuden tekemiseen" >>

Tutustu FutureForumin ohjelmaan >>

Osta lippusi FutureForumiin >>

 

Takaisin